Työnohjauksessa keskitytään usein työssä koettuihin haasteisiin. Työnohjaus on myös oman ammatillisen kehittymisen ja oman toimijuuden tutkimisen tuki. Sen kesto voi vaihdella muutamasta tapaamiskerrasta pidempään prosessiin. Tavallinen toteutus kestää noin vuoden. Tapaamisia on yleensä noin kerran kuukaudessa, ja niiden kesto on 60–90 minuuttia kerrallaan.

Ratkaisukeskeisessä, valmentavassa työnohjauksessa tarpeiden mukaisesti voidaan esimerkiksi:

• tutkia oman työn konkreettisia ongelmia ja omia vaikutusmahdollisuuksia niihin

• laajentaa näkökulmia, tarkastella kriittisesti omia ajatusmalleja ja uskomuksia

• tavoitella kehittymistä työssä ja vuorovaikutustaidoissa

• saada tukea ammatillisessa kasvussa ja kehittymisessä

Olen toiminut työnohjaajana yli 10 vuoden ajan, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle ja esimiehille sekä eri alojen johtajille ja esimiehille, niin ryhmissä kuin yksilöinä. Tällä hetkellä tarjoan vain yksilötyönohjauksia. Työnohjaus soveltuu mille tahansa alalle ja organisaatiokontekstiin.

Ratkaisukeskeisessä lyhytpsykoterapiassa keskitytään siihen, mikä on tällä hetkellä tärkeää. Psykoterapeutti tukee sinua pääsemään eteenpäin elämän vaikeista kohdista. Terapiassa löydetään yhdessä keinoja vaikeiden tunnekokemusten, kuten ahdistuksen lieventämiseksi. Lyhytpsykoterapia voi toimia myös ennaltaehkäisevänä tukena.

Työskentelyn alussa keskustellaan yhdessä,

mikä sinulle on tärkeää ja asetetaan tavoite nykyhetken lähtökohdista. Tapaamiskertoja on yleensä 10–20. Työskentelyn kesto määräytyy kuitenkin tarpeiden mukaisesti. Joskus jo yksikin tapaaminen voi viedä eteenpäin, avata solmukohtia ja tuoda uutta näkökulmaa. On kuitenkin hyvä huomioida, että lyhytpsykoterapia ei sovellu vakavien diagnosoitujen mielenterveyssairauksien tai syvien traumakokemusten hoitokeinoksi.

Lyhytpsykoterapiaa voi toteuttaa vain Valviran hyväksymä psykoterapeutti.

Lyhytterapeuttinen keskusteluapu voi myös tarjota hyvää tukea ja apua, mutta on tärkeää tunnistaa ero lyhytpsykoterapian (nimikesuojattu psykoterapeutti, Valviran tunnus) ja lyhytterapian (ei nimikesuojattu, ei valvottu) välillä.

Lyhytpsykoterapia ei ole Kelan korvaamaa, mutta siihen voi osallistua ilman lähetettä ns. itsemaksavana asiakkaana.

Ratkaisukeskeisessä psykoterapiassa tutkin kanssasi, mitkä asiat toimivat elämässäsi ja arjessasi riittävän hyvin. Tarkastelemme, missä asioissa tarvitaan uutta näkökulmaa, mitä voidaan korjata ja mitä uusia polkuja voisit valita, jotta voimavarasi palautuisivat, vointisi paranisi ja elämä tuntuisi mielekkäämmältä.

Työskentelyssä piipahdetaan aiemmin koetuissa asioissa ja viivytään siellä tarvittava aika. Painopiste on kuitenkin nykyhetkessä: miten mennyttä voi katsoa itselleen lempeämmin ja miten auttaa itseään kokemuksissa, joissa mennyt on haavoittanut liikaa. Tutkimme arvoja, mahdollisuuksia valintoihin ja tapoja puhutella itseä. Hyödynnän myös kognitiivisen psykoterapian menetelmiä, kuten haitallisten uskomusten tunnistamista ja keinojen harjoittelua vaikeiden tunnetriggerien säätelyyn.

Psykoterapiaan voi tulla ilman lähetettä omakustanteisesti. Kelan kuntoutuspsykoterapian edellytyksistä voi lukea lisää Kelan sivuilta: https://www.kela.fi/kuntoutuspsykoterapia. Uusi porrastettu hoitomalli painottaa kevyempien hoitomuotojen (esimerkiksi lyhytpsykoterapia) ensisijaisuutta hoidon alussa. Psykoterapia tai Kelan kuntoutuspsykoterapia ei kuitenkaan ole itsessään raskas tapa tutkia itselle haasteellisia kysymyksiä ja saada hoitoa. Muutos vaikka myönteinenkin saattaa kuitenkin aiheuttaa hämmennystä ja nostaa vaikeitakin tunteita esiin. Lämmin, luottamuksellinen ja säännöllinen kohtaaminen oman psykoterapeutin kanssa tarjoaa erityisen, sinuun keskittyvän tilaisuuden tulla kuulluksi ja saada helpotusta vaikeissa elämäntilanteissa ja tunteissa.

Psykoterapia – lyhyt tai pitkä – ei itsessään muuta elämääsi tai olosuhteita, mutta se tukee muutoksen mahdollisuuksien huomaamista ja toiveikkuuden löytämistä.